Masennuspäiväkirja, osa 5: Fade into black

Jos mahdollista, lähden ulos vain aikaisin aamulla tai iltamyöhällä. Haluan piiloutua pimeyteen. Kätkeydyn hupun varjoon. En ainakaan katso suoraan kohti, väistelen toisten silmiä. Sulaudun nurkkien hämärään. Verhot ikkunoissani pysyvät kiinni. En halua, että kukaan näkee minua. En halua, että kukaan katsoo. En vain jaksa sitä nyt. Vaatekaappia siivotessani huomaan, että värit ovat taas kadonneet jonnekin. […]

Masennuspäiväkirja, osa 3: Ihmisten edessä

Minä rakastan ihmisiä. Olen aina ollut kiinnostunut ihmisistä ja halunnut tutustua uusiin, vaikken ole aina uskaltanut. Minä myös kiinnyn ihmisiin hyvin syvästi ja välitän heistä aidosti. Monet ovat olleet minulle – hetkellisesti tai pidempäänkin – suorastaan pelastavia enkeleitä. Olen kiitollinen jokaisesta. Masennus kuitenkin vääristää kaiken. On kuin minun ja muiden välille repeäisi näkymätön mutta ylitsepääsemätön, […]

Masennuspäiväkirja, osa 1

Juuri tätä olen pelännyt ja nyt se tapahtuu uudestaan. Tuntuu kuin menettäisin taas kaiken. Itsenikin. Kaiken kokemani ja kestämäni jälkeen olen kuvitellut, että selviän mistä vain, mutta enää en ole siitä niin varma. Masennus. En edes tahtoisi ajatella, sanoa tai kirjoittaa koko sanaa. Mutta minä kirjoitan sen. Kirjoitan sitä pois itsestäni, revin sen palasiksi ja […]

Kaamos minussa

Kesä meni taas ohi nopeasti, melkein huomaamatta. Syyskuu on jo pitkällä. Vähitellen levoton, melkeinpä pelokas lepatus sisälläni valtaa alaa – kaamos lähestyy. Rakastan syksyä. Rakastan tähtitaivaita ja kirkkaita kuutamoita. Rakastan kynttilöiden pehmeää valoa. Rakastan ruskan värejä. Rakastan ilman raikkautta ja kirpeyttä. Rakastan muuttolintujen lähdön haikeutta ja toivoa niiden palaamisesta jälleen keväällä. Mutta joskus tahtoisin lentää lintujen mukana […]